sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Nyt ei tarvii hävetä Suomea enää!

Hui hitsi mun on pakko kertoo tästä ihanasta viikosta.
Keskiviikkona mä kävin ensimmäisen kerran prosessissa. No vaikka prosessin alku oli laimeampaa mitä mä odotin, antoi se kuitenkin suuntaa tulevalle. Sitten kävin tapaamassa ensimmäistä morsiuspukusuunnittelijaa. APUA MÄ OON OIKEESTI MENOSSA NAIMISIIN.
No siis vanhempi naissuunnittelija sanoi lähes suoraan että hän ei ole oikea tekemään kyseistä pukua mutta antoi kyllä numeron eräälle nuoremmalle suunnittelijalle joka tekee uniikkeja morsiuspukuja.

Yksi vinkki tuleville morsiammille. Jos haluatte uniikin morsiuspuvun, älkää menkö ostamaan pukua morsiuspukuliikkeestä. Sen minä opin. Nimittäin ainakin tuolla pitää pukuliikkeen teettää vähintään kuudet puvut yhdestä mallista. Ja minun hiukan erikoisempi ajatukseni ei sinne tällä erää kelvannut. Mutta minulla on vähintään hyvä fiilis.

Perjantaina fiilis oikeastaan vielä korostui. Perjantaina luvatta poissa koulusta hyvän asian vuoksi oltiin useammankin koululaisemme kanssa Helsingin Kansalaistorilla, Rakkauden mielenosoituksessa. Kiitoksia kaikille. Pian ei meidän tarvitse hävetä korvat päästä kotimaatamme.

kiitoksin ja onnellisin tuntein. Sofia

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Täydellinen suunnitelma


Mä löysin äskettäin aivan ihanan sivuston. www.amoriini.com
Mul on ollu aika kiire tän sivuston kanssa mut siit on ollu apua ja oon löytäny paljon kivoja ideoita.

Saas nähä mitä kaikkee kivaa sitä keksiikään vielä koska meidän hääpäivähän ei ole aivan nurkan takana, vaan sinne on aikaa se kolmisen vuotta. 

♥Sofia♥

lauantai 8. marraskuuta 2014

First meeting.

Minä ja Mary tapasimme internetin kautta. Olen onnekas sillä ei ole helppo löytää ihmisiä netin kautta. Tai siis no ihmisiä joidenka kanssa synkkaa. Maryn ja minun välillä on jotain kipinää.

Matkustin ensitreffeille rantalinjaa pitkin ensimmäisen kerran syksyllä 2013 ja tänne mä sitten jäin.
Ensitreffit alkoivat linja-auto matkan lisäksi muutaman kilometrin kävelyreissulla, jossa samalla rikkoutui kännykkäni suojalasi. Se lasi on edelleen rikki. Olenko sanonut että olen ehkä hiukan taikauskoinen?? Tämän vuoksi tuon kännykän lasin vaihto ei tule kuuloonkaan.

Kävelymatkalla minulta meinasi loppua usko. Meinasin navigaattoriin katsoessa talloa kyykäärmeen ja kun en enää jaksanut kävellä, matkapuhelimeni navigaattorikin taisi tunnistaa uskoni katoamisen antamalla komennon "lähde etelään". No sitä etelän lomaa tässä on enemmän ja vähemmän odotettu.
Useammin tässä on lomailtu länsinaapurissamme ja käyty yksi laakso kauempanakin.

No tänne suuntaan on tullut reissailtua usealti juuri linja-autolla ja nyttemmin myös omalla autolla, joskin linja-auto on mielestäni yksi mukavimmista matkustusvälineistä.

Mitä sanoisin sittemmin Marysta?? No sikäli että olen Marylle turva ja on hän minulle vakaa olkapää.

Rakkaudella Sofia

tiistai 21. lokakuuta 2014

Morsiammelle se tärkein - Morsiuspuku

Minulle hyvin tärkeä asia on morsiuspuku. Tarkoitukseni on mennä naimisiin vain kerran ja siten morsiuspukuni on erityinen. Ei mikään suoraan valmis malli. Itseasiassa paljon erillaisia elementtejä joista toivon saavani sen mitä haluan. Vielä on lopulta miettimättä haluanko puvun joka on A-linjainen, joka on alusta alkaen ollut sellainen jota olen miettinyt ja halunnut. Nyt kuitenkin olen alkanut enemmän myös kiinnostumaan puoli merenneito linjaisesta mekosta.


Jokatapauksessa mekon väri on minun kohdalla päätetty. Valkoinenhan osoittaa neitsyyttä.
En ole kertaakaan ollut aviossa ja nämä häät ovat Marylle kolmannet.
Mary hakee vielä vanhempia perinteitä ja kunnioittaa niitä aikoja jolloin morsiuspuku oli musta. 


Häiden lähtökohta on että meidän häämme ovat uniikit. Ne ovat meidän häämme, eivät kenenkään muun. Ensimmäinen osoitus siitä on se että kummatkin valitsemme ja jopa suunnittelemme omat morsiuspukumme alusta alkaen. Olen katsellut suunnitelmiani varten erittäin paljon erillaisia netistä löytyviä kuvia ja ehkä minun morsiuspukuni alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan.
Jotain sellaista josta pidän olen kuitenkin päättänyt jättää pois

Itseasiassa yksi elementti jota rakastan, korsetti nyöritykset. Alunperin olin nimittäin ajatellut korsettinyöritettyä pukua mutta tässä mieli on alkanut muuttua ja aivan sellainen ei nyt ole hakusessa vaan koristeelliset olkaimet. jotain sinne päin kuin kuvissa, no ei kuitenkaan aivan mutta kuitenkin.
Eikä morsiuspukuni tule kuitenkaan olemaan se täysin valkea ja koruton muutenkaan. Vaaleanpunainen itseasiassa sopisi juuri minulle.


Yksi asia josta en ole päässyt vielä täysin yksimielisyyteen iteni kanssa on pää.
Huntu vai ilman huntua?? Tiara vai ilman tiaraa?? On siinä pohtimista.
Loppusilaus on kuitenkin ehkä se mikä on vielä hakusessa. Siis on tässä miettimistä.

Sitte se pieni muistutus. Häämme pidetään syksyllä, vihkimenen on suunniteltu ulos ja eipä tuo ilma ainakaan tänävuonna ollut kauhean lämmin. Millaisen boleron minä tuohon päälle saisin?

Se että tämä morsiuspuku on vielä niin alkuvaiheissa ettei siitä ole minkäänlaisia selviä piirrustuksia olemassa mahdollistaa yhden tärkeän asian. Voin edelleen muuttaa mieltäni vaikka missä :)

Hyvää syksyä kaikille terkuin Sofia
Jatkan taas myöhemmin.







sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Money and love

Itseasiassa miten raha kuuluu tähän. No aika paljonkin. Häät eivät ole halvat.
Me laskettiin meidän butjettia jo aika alku vaiheessa. Me tulimme tulokseen että meidän häämme maksavat arviolta 11000 euroa. Se on kauhea summa. Mutta se sisältää kaiken, ihan kaiken.
Sormukset, molempien morsiuspuvut, häämatkan, hääpaikan, hääyön ja sitä edeltävän yön Marylle samassa kyseisessä hotellihuoneessa, ruoat ja juomat ja myöskin viihdettä koko häiden ajan.
Laskimme alkuvaiheissa että häihimme tulee arviolta 80-100 vierasta.

Tässä säästetään paljon sillä että tehdään paljon aivan itse mutta kaikkea ei voi säästää sillä tapaa.
Häät ovat kuitenkin yksi tärkein tapahtuma mitä elämän aikana on. Jollei jopa tärkein.
Ainakin teoriassa häät ovat ainutkertaiset. Kukaan ei vietä toisia häitä?? Noo ei mene meillä aivan niin. Toiselle meistä, nämä häät ovat kolmannet. Sanotaan kuitenkin että kolmas kerta toden sanoo??
Lisää numero kolmosta. Toiselle nämä ovat kolmannet kihlat. Ikinä ei kuitenkaan ole naimisiin asti matka kulkenut.

Ensimmäisenä suunnittelimme meidän Menumme. Voi sanoa että ihan pienimmällä mahdollisella ruokalistalla emme ole alusta alkaenkaan lähteneet vaan päätimme alusta alkaen että häissämme tarjoillaan runsas ruoka buffet. Jäkiruoaksi sitten nautitaan perinteisesti kakkua, kahvia/teetä ja on sitten tarjolla myös keksejä.


Hyvin aikaisessa vaiheessa meillä oli tiedossa että me emme vietä alkoholittomia häitä. Skumpan merkki ja ainakin nykyinen hinta, kirjattiin butjettiin ensitöiksemme ja varmasti paikalle hankitaan myös runsas valikoima muitakin alkoholijuomia, kuten boolia. Itseasiassa jos tarkkoja ollaan niin meillä tulee olemaan todennäköisesti kahta boolia.

Tärkeä asia morsiammelle, tai siis tässä tapauksessa morsiammille ovat hääpuvut. Meistä kumpikin tulee hakemaan, tai teettämään itselleen omanlaisensa morsiuspuvun. Se on sellainen ainutkertainen asia vaan josta tulee pitää kiinni. Se puku on juuri sen näköinen kuin itse haluaa.
Eivätkä puvut ole misään vaiheessa samannäköisiä vaan poikkeavat täysin toisistaan.


Venue, eli juhlapaikka, on yksi tärkeä asia myös. Sijainti on vielä niin tuntematon meille mutta jonkin verran on tullut internetistä seurailtua mahdollisia paikkoja jotka meille sopisivat. Me emme ole uskovaisia joten vihkiminen tapahtuu jossain muussa paikassa kuin kirkossa.
Me teemme tässä paljon itse ja siten, säästämme toki rahaa mutta myös teemme häistämme juuri sen näköiset häät kuin me itse haluamme. Anteeksi jos olemme itsekkäitä mutta nämähän ovat meidän häämme.

No se tuntuu ehkä vähän siltä että kaikessa halutaan olla erillaisia kuin muut, no ehkä se on niin mutta häät ovat kerran ja sen jälkeen sitä ei sitten enää tule. Häitä voi kertailla filmiltä tai kuvilta mutta sitä yhtä päivää ei saa koskaan takaisin. Se on se päivä jolloin me kumpikin haluamme loistaa ja haluamme tehdä siitä päivästä ikimuistoisen juuri meille.

Mutta ei rahasta, eikä muustakaan tällä kertaa sen enempää. Palaamisiin siis tässä ajan kanssa jälleen, ehkä enemmän avaten hääpukuni valintaa ensi kerralla.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Kihlasormus.

11.12.2013 klo 14.15 annoin Marille meidän ensimmäisen kihlasormuksen. Hopeinen kihlasormus löytyi Kouvolan kultahelmestä ja siihen oikean kokoinen pari löytyi täältä Kaarinan läheltä, kultahelmestä. Alusta alkaen olisin halunnut erillaisen sormuksen.

18.8.2014 palasin opintojen tielle ja halusin yrittää valmistaa meille omanlaiset sormukset. Kokeilin ensin pelkästä puusta mutta puu ei ole tarpeeksi vakaa materiaali. Kokeilu sisälsi myös yrityksen lisätä hopeaa sormuksiimme, mutta liimaaminen ei onnistunut aivan oletusten mukaan. Ei kun uutta yritystä kehiin toisten.

Materiaaliksi valikoitui koivuviilu. Liimattuani viilut levyksi porasin niihin reiät ja tulppaporalla toin esiin sormuksen muodon.


Kun olin leikannut sormusaihiot irti alkoi käsin hionta

Välillä mittojen tarkistus.



Liimasin sormuksiin kiven ennen kuin värjäsin sormukset lopulliseen väriin

Sormus on valmis, punertavalla vahalla värjätty ja mustalla kivellä koristeltu 

Mutta onko tämä projekti tässä. Haluan vielä kokeilla jotain eli en usko että näin on. Jää seuraamaan.

perjantai 10. lokakuuta 2014

Start the countdown

Hei.
Olen 26 vuotias transsukupuolinen nainen, tai no ehkä tyttö.
Olen aloittanut matkaani avioon, rakkaan puolisoni Maryn kanssa.
Kosin Marya joulukuussa 2013. Itseasiassa tarkemmin 11.12.13 klo 14.15

Nyt häihimme on lähestulkoon kolme vuotta aikaa.

Pääsimme nyt vuonna 2014 lopulta yhteiseen päätökseen siitä milloin avioidumme.
Avioitumisemme päätyy syksyyn 2017.

Matkamme avioon on nyt lyhyenä aikana ollut hyvin mukava vaikka onhan sitä kivikkoistakin ollut tien päällä. Vaikeuksista on selvitty ja tulevaisuus näyttää valoisalta.


Kun keskustelimme siitä päivästä jonka tulen aina muistamaan, pompin kuin mikäkin pikkutyttö, kumisaappaissa kuralätäköissä. Miten onnea voi kuvailla. Ehkä sitten noin.

Olen jo jonkin aikaa haaveillut että kun menen avioon, menen sinne kauniissa valkeassa morsiuspuvussa. Vielä minulle ei aivan ole muodostunut se lopullinen kuva, Olen sitä tosin miettinyt.

Mary taas on todennäköisesti vielä tarkemmin perillä tulevasta morsiuspuvustaan. Aijai kyllä hänkin miettii sitä niin.

Paikkaa olemme etsineet jo nyt kissojen ja koirien kanssa. Tulemme ensi vuonna hakemaan tätä paikkaa ihan menemällä paikanpäälle. Ensivuonna olisi myös tarkoitus tämä paikka varata.

En ole vielä ehkä sisäistänyt kokototuutta ja kokonaista ajatusta niistä häistä, mutta kyllä se vielä muodostuu, viimeistään sitten kun H-hetki osuu kohdalle.

Koitan tässä kirjoittaa jonkin verran meidän valmisteluitamme, kohti avioitumista.
Jos en joskus siinä onnistu ja teksti on tökeröä, voi se johtua siitä että rakkaus on niin voimakas ♥

Terveisin S